Empatia on kova juttu

Empatiaa pidetään perinteisesti pehmoiluna, mikä ei kuulu työelämään. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että empatia edesauttaa tiimejä menestymään. Tutkijan mielestä myös omaan kollegaan kannattaa tutustua hieman tarkemmin.

Mitä sinulla tulee ensimmäisenä mieleen, kun puhutaan empatiasta ja työelämästä? Älä välitä, moni muu ajattelee kanssasi samalla tavalla. Myös Helsingin yliopistossa empatiaa tutkiva Katri Saarikivi tunnistaa, että perinteisesti empatia mielletään lällyytenä. Tutkimusten perusteella voisi kuitenkin olla eri mieltä.

– Perinteisesti ajatellaan, että empatia tyrehdyttää tehokkuutta, mutta tutkimusten mukaan tilanne on usein juuri päinvastoin, Saarikivi toteaa. – On näyttöä, että empaattisessa työyhteisössä tiimin jäsenet suoriutuvat ongelmanratkaisutilanteissa paremmin kuin ei-empaattisessa ympäristössä. Samoin tiimien vuorovaikutuksen laatu on luottamuksellisessa ilmapiirissä parempaa. Tämä puolestaan johtaa parempaan tuloksellisuuteen.

Perinteisesti empatia mielletään lällyytenä.

Samalla taajuudella

Saarikivi muistuttaa, että empatia on ihmisille tärkeä ominaisuus. Valitettavasti sitä ei hänen mielestään kuitenkaan ymmärretä riittävästi.

– Empatia on ihmistajua. Sitä, että ihmisellä on kykyä ymmärtää, miltä toisesta tuntuu ja osaa sen perusteella arvioida sekä oman että toisen käytöksen seurauksia. Empatia voi ja tuleekin näyttäytyä eri tavalla eri tilanteissa. Ystävänä voimme lohduttaa surevaa ja itkeä mukana, mutta vaikkapa kirurgin täytyy näyttää empatiansa pysymällä vahvana. Toisaalta, irtisanomisten tuleekin tuntua kamalalta, myös johtajasta.

Aivotutkija kertoo, että tunteilla on tapana myös tarttua.

– Meillä jokaisella on varmasti omakohtaisia kokemuksia siitä, kuinka toisen käyttäytyminen vaikuttaa omaan hyvinvointiin: ilo leviää siinä missä pelkokin. Tutkimuksissa on jopa havaittu, että tarttumista voi tapahtua myös aivojen rytmisen toiminnan tasolla. Tämä tahdistuminen voi liittyä sujuvaan yhteistyöhön, on nimittäin näyttöä myös siitä, että tiimit, joiden jäsenten aivojen rytmit tahdistuvat, työskentelevät yhdessä sujuvammin, Saarikivi kertoo.

Todellinen johtajuus onkin aivotutkijan mukaan ihmisillä, jotka pääsevät toisten rytmiin, eikä päinvastoin. – He ovat niitä, jotka sanovat oikeita asioita oikeaan aikaan; jotka hyvin ymmärtävät niitä, joiden toimintaan haluavat vaikuttaa.

Ääri-ilmiönä Saarikivi mainitsee empatian käytön manipulatiivisiin tarkoituksiin. Valitettavasti työyhteisössäkin löytyy narsisteja, jotka osaavat pyörittää muita ihmisiä omiin tarkoituksiinsa.

– Empatia vie paljon energiaa, varsinkin, jos tuntuu, että toisen tunne-elämä on vaativaa. Siksi onkin tärkeää erottaa, että toisen ymmärtäminen ei ole sama kuin alistuminen tämän tahtoon, hän painottaa.

Tunteilla on tapana myös tarttua.

Empatian aikakausi

Kaikki ihmiset ovat syntyjään empaattisia. Taito itsessään kehittyy vuorovaikutuksen myötä, myös aikuisiällä. Saarikivi ei siis ole ikääntymisestä huolissaan, sillä empatia vain paranee iän myötä. Jos et kuitenkaan ole varma, onko oma tulkintasi toisen toiveista tai ajatuksista sopivaa, Saarikivi muistuttaa, että voit aina kysyä ja varmistaa: ”Sopiiko sinulle, että autan? Olitko tätä mieltä?”.

Työyhteisöissä empatiaa voi Saarikiven mielestä myös tietoisesti harjoitella. Hän kehottaa olemaan kiinnostuneempi muista ja aktiivisesti asettumaan toisen asemaan.

– Usein oletamme toisistamme jotain ottamatta todella selvää, mitä muut oikeasti ajattelevat. Kollegasta voikin oppia paljon uutta, kun maltamme tutustua ja etsiä yhdistäviä tekijöitä, myös työkontekstin ulkopuolelta. Myös yhteiset pelisäännöt tukevat työyhteisön käytöstä: kollektiivista älykkyyttä ja toisten kunnioittamista ei synny palavereissa, joissa puolet ovat kännyköillään.

Miksi empatiasta sitten puhutaan nykyään? Saarikivi uskoo, että taustalla on teknologian ja tekoälyn kehittyminen.

– Automatisaation ja robotisaation kehittyessä ihmisten tekemässä työssä painottuvat ne työt ja tehtävät, joita on koneille vaikeaa tai mahdotonta opettaa. Tämä tarkoittaa, että vuorovaikutusaloille, kuten vaikkapa hoivatyöhön, syntyy lisää työpaikkoja. Valitettavasti näillä aloilla on myös paljon uupumista; osittain varmaan siksi, että empatialle ei ole kiireisessä arjessa riittävästi aikaa. Ja toisaalta myös siksi, että jatkuva toisten kärsimykselle altistuminen ilman riittävää työyhteisön tukea voi uuvuttaa.

Saarikivi toivookin, että tehokkuuden käsite saisi uuden merkityksen.

– Ihminen ei voi koskaan kilpailla koneita vastaan konemaisessa tehokkuudessa; ne ovat aina nopeampia ja tarkempia. Meillä on sen sijaan luovuus ja empatia, joita koneille ei voi täysin opettaa. Siksi niille tulee antaa tilaa kukoistaa.

Työyhteisöissä empatiaa voi myös tietoisesti harjoitella.

Empatian hyödyt työelämässä:

  1. Empatiaa ja vuorovaikutusta vaativille aloille syntyy enemmän työpaikkoja.
  2. Hyvä ihmistaju (asiakasymmärrys) on kilpailuvaltti.

Miten empatiaa voi lisätä?

  1. Opettele tulkitsemaan toisten eleitä ja ilmeitä.
  2. Sivistä itseäsi.
  3. Kiinnostu ihmisistä (varsinkin, jos he ovat eri mieltä).

Teksti: Hanna Ojanpää | Kuva: Sami Heiskanen