Case Palkeet: Robotit tekevät rutiinit, tekoäly tulossa analytiikkaan

Valtion taloushallinnon suorittava osuus on keskitetty Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskukselle eli Palkeet-virastolle, jossa viidellä paikkakunnalla työskentelee lähes 700 työntekijää. Suomessa on kansainvälisestikin vertailtuna poikkeuksellisen keskittynyt valtion taloushallinto, sillä Palkeiden asiakkaana on käytännössä koko valtionhallinto eli asiakkaita on 73 000 eri ministeriöistä ja virastoista Tasavallan presidentin kansliasta Puolustusvoimiin.

Taloushallinnon palvelukeskukset eivät ole uusi asia. Niitä on muodostettu, kun on huomattu, että on tehokkaampaa ja järkevämpää yhdistää taloushallinto palvelemaan suurempia yksiköitä. Palkeet on syntynyt vuosien saatossa niin, että valtion pienempiä palvelukeskuksia on liitetty yhteen. Nyt Palkeet toimii viidellä paikkakunnalla: Joensuussa, Mikkelissä, Porissa, Hämeenlinnassa ja Helsingin Pasilassa.

– Kyse on siitä, että taloushallinnon palveluita on kyetty yhdenmukaistamaan. Merkittävä asia tuottavuuden kannalta on, että oikeat asiat tehdään yhdenmukaisesti ja määritellään, mitkä vastaavasti ovat asiakaskohtaisia eroavuuksia, sanoo teknologiajohtaja Juha Koljonen.

Suomi on yksi maailman pisimmälle taloushallintoa keskittäneitä maita maailmassa. Palkeet virasto huolehtii koko valtion palvelukeskustoiminnasta, – Kehittyvällä teknologialla on tärkeä rooli palvelutuotannossa, Juha Koljonen sanoo. Kuva: Palkeet.

Valtion kirjanpito ja tilinpäätösasiat ovat yhdenmukaisia, mutta eroja tulee palkan- ja palkkionlaskennassa, sillä mm. virkaehtosopimuksissa on eroja; on erilaisia lisiä, korvauksia ja työaikoja.

Robotteja massarutiineihin

Palkeet otti ensimmäisiä ohjelmistorobotteja käyttöön loppuvuonna 2016. Nyt niitä on käytössä 18 kappaletta ja lisää on tulossa.

– Robotteja käytämme pääsääntöisesti peruspalvelujen puolella, missä robotit ovat korvanneet massamanuaalirutiineja. Siellä ne tuottavat suurimman hyödyn. Tunnistamme kaiken aikaa paikkoja, joissa robotit toimivat tosi hyvin, Koljonen sanoo.

Vaikka robotteja on ollut käytössä vasta pari vuotta, on yksi niistä jo ehtinyt eläköityä.

Vaikka robotteja on ollut käytössä vasta pari vuotta, on yksi niistä jo ehtinyt eläköityä. Prosessimuutoksen myötä robotin vanha tehtävä lakkautettiin ja se ohjelmoitiin tekemään uutta tehtävää.

Juha Koljonen sanoo, että robotteja tarvitaan liimaamaan eri ohjelmistoja yhteen. Robottien avulla voidaan tarkastella ristiin eri ohjelmistojen sisältöä. Jos systeemi rakennettaisiin kokonaan uudelleen, robotteja ei tarvittaisi. Robotit siis säästävät merkittävästi myös ohjelmistojen uudistamistarvetta.

– Robotit tekevät manuaalirutiineja: tarkastuksia, onko tieto oikein ja merkitsevät virheitä. Henkilöstön sitoutuminen on ollut hyvällä tasolla sen vuoksi, että työn rutiineja on saatu vähenemään ja ihmiset ovat päässeet keskittymään enemmän lisäarvoa tuoviin tehtäviin.

Koodaus omana työnä

Palkeet rakentaa omat ohjelmistorobottinsa.

– Tästä tehtiin heti alkuun periaatepäätös. Päätös ei ollut kovin vaikea, sillä tarvittavaa osaamista ei ollut juurikaan tarjolla. Toisaalta halusimme kasvattaa talon sisällä kyvykkyyttä ja avata ihmisille uusia mahdollisuuksia. Vähän pelkäsimme, että kun koulutamme tällaisia koodausosaajia, tulemme menettämään heidät muulle. Ainakaan tähän mennessä tämä pelko ei onneksi ole toteutunut, Koljonen sanoo.

Tekoälyn avulla pyritään parantamaan asiakaspalvelua ja analytiikkaa.

Parhaillaan Palkeet tekee ensimmäisiä tekoälysovelluksia yhdessä Valtorin kanssa. Tekoälyn avulla pyritään parantamaan asiakaspalvelua ja analytiikkaa. Palkeet nimittäin tarjoaa perinteisten palvelujen lisäksi erilaisia simulointi- ja analytiikkapalveluja suunnitteluapuvälineiksi. Näissä tekoäly tarjoaa lupaavia näköaloja.

– Tekoälyä tarvitaan tietomassojen käsittelyyn ja analysointiin. Niissä ihmisen kapasiteetti on auttamatta liian vähäinen. Meillä on myös kokeiluja puheentunnistuksessa, jolla pystytään automaattisesti ohjaamaan palvelupyyntöjä oikeisiin paikkoihin.

Robotiikka lisää myös tehokkuutta. Palkeille on asetettu 20 prosentin tehostamistavoite vuoteen 2020 mennessä. Vuonna 2017 Palkeet pystyi lisäämään tuottavuutta toistakymmentä prosenttia.

– Vuoden 2017 kehitys oli niin hyvä, että meillä on kova työ parantaa siitä. Mutta hyvässä mallissa ollaan, Koljonen sanoo.


Teksti: Heikki Hakala | Kuvat: Pixabay ja Palkeet