Case ELY: Tietojohtaminen vaatii kannustimia

Yksi tietojohtamisen ideoita on, että omaan tekemiseen liittyvää tietoa voi seurata reaaliaikaisesti. Näin tieto omasta suorituksesta, tavoitteista ja tavoitteiden toteutumisesta ohjaa työntekijää ilman esimiehen valvontaa. Onnistuakseen tällainen toimintatapa vaatisi jonkinlaisia kannustimia, mutta julkisella puolella kannustimia käytetään hyvin harvoin.

Uudenlaiset toimintamallit vaativat totuttelua. Pohjois-Pohjanmaan TE-toimistossa tehtiin neljä kuukautta kestävä pilottikokeilu, jossa asiantuntijat saivat Qlikview-järjestelmän käyttöönsä. Järjestelmä antaa joltain osin reaaliaikaisesti tiedon siitä, kuinka asiantuntijan työskentely täyttää sille asetetut tavoitteet.

Vaikka TE-toimisto lähti kokeiluun vapaaehtoisesti, tulokset eivät olleet niin kannustavia kuin toivottiin. Esimiehet olivat täysin rinnoin järjestelmän kannalla ja tunsivat saavansa siitä työkalun, joka edistää heidän omaa työtään, johtamista.

Asiantuntijat olivat empiväisempiä. Vain 51 prosenttia asiantuntijoista piti systeemiä omalta kannaltaan mielekkäänä. 49 prosenttia vastaajista ei katsonut järjestelmän tuovan työhönsä parannusta.

Esimiesten ja asiantuntijoiden maailmat ovat erilaisia.

Vastaus pistää mietteliääksi, mutta kertoo myös jotakin hyvin oleellista. Esimiesten ja asiantuntijoiden maailmat ovat aika erilaisia. Se, mikä esimiesten mielestä näyttää vievän asioita eteenpäin, voikin asiantuntijatasolla tuntua kyttäämiseltä.

Kirsi Soikkeli videoneuvottelussa Anna-Maria Aspelundin ja Jouko Niemisen kanssa. Kuva: Heikki Hakala

– Kyse on isosta muutoksesta. Tavoitteena on, että esimiesten tehtävänä ei enää ole valvoa asiantuntijoiden työsuoritusta vaan päästään aidosti siihen, että esimiehet keskittyvät kehittämiseen ja luovat edellytyksiä yhdessä sovittuihin tavoitteisiin pääsemiseksi, sanoo kehittämisasiantuntija Kirsikka Soikkeli KEHA-keskuksesta.

Strategiajohtaja Jouko Nieminen KEHA-keskuksesta arvioi, että ihmiset eivät innostu itsensä johtamisesta, ellei luvassa ole joku palkitseminen tavoitteisiin pääsemisestä tai niiden ylittämisestä.

– Ongelma on myös siinä, että tämä järjestelmä pystyy mittaamaan vain määrää, ei laatua. Se soveltuu käytettäväksi sen vuoksi vain tietynlaisiin työtehtäviin, Nieminen sanoo.

– Kyse on aika paljon asenteista ja myös luottamuksesta, sanoo puolestaan kehittämisasiantuntija Anna-Maria Aspelund, joka oli mukana Pohjois-Pohjanmaan Qlikview-hankkeessa. Hän myös arvioi, että kokeiluaika saattoi olla liian lyhyt. Systeemin käyttö vaati opettelua samaan aikaan, kun työn luonteesta johtuva kiire painoi päälle. Järjestelmän käyttö ei ehtinyt muuttua rutiiniksi.

Pohjois-Pohjanmaan kokeilu on hyvä esimerkki siitä, että uudenlaiset toimintatavat vaativat muutoksen tekemiseltä paljon. Uusia asioita ei voi pudottaa työyhteisöön ja katsoa, mitä sitten tapahtuu, vaan tarvitaan paljon yhteisiä keskusteluja, keskinäistä kuuntelemista, työn ja työolosuhteiden hyvää tuntemusta ja keskinäistä luottamusta. Uusien toimintamallien on myös aidosti tuotava parannusta työn tekemiseen. Ja kyllä palkitseminenkin on tärkeä tekijä, kun mietitään, miten työntekijöitä motivoidaan työsuoritusten mittaamiseen.


Teksti: Heikki Hakala | Kuvat: Heikki Hakala ja Pixabay