Anna sen soida! Lisää musiikkia työpäiviin

Musiikin kuuntelu työpaikalla kannattaa, jos se auttaa tekemään työstä sujuvampaa. Annetaan siis sävelten soida ja tuoda lisäiloa työelämään.

Aivotutkija Minna Huotilainen tutkii Työterveyslaitoksella musiikin käyttöä työelämässä. ”Nykyajan tietotyössä tuottavuus ja tuloksellisuus eivät parane sillä, että puristetaan vielä vähän enemmän. Päinvastoin nyt pitäisi hellittää ja tehdä työn tekemisestä iloisempaa.”

”Asiantuntijatyössä on tärkeää, että jokainen löytää omat tapansa löytää iloa, inspiraatiota ja luovuutta, joita ei voi sanella ulkopuolelta. Musiikista on monissa ammateissa tutkimusten mukaan niin paljon hyötyä, että vaikutusten laajuus on yllättänyt aivotutkijatkin.”

Sävelet aktivoivat aivoalueita, jotka säätelevät mm. vireyttä, huomiokykyä, ajattelua, muistia ja tarkkaavaisuutta.

Musiikki tuo iloa

Aivokuvaukset ovat paljastaneet, että ihminen reagoi musiikkiin hämmästyttävän voimakkaasti. Sävelet aktivoivat aivoalueita, jotka säätelevät mm. vireyttä, huomiokykyä, ajattelua, muistia ja tarkkaavaisuutta.

”Mieluisa musiikki synnyttää aivoissa vahvan dopamiinipurkauksen. Dopamiini on keskushermoston välittäjäaine, joka vaikuttaa myös uuden oppimiseen, motivaatioon ja luovuuteen. Siksi musiikki on tärkeää tietotyötä tekeville.”

”Kyse on henkisen tilan optimoinnista, jota pomo ei voi käskeä tapahtuvaksi vaan joka on jokaisen omalla vastuulla. Työpaikan tulee kuitenkin tarjota mahdollisuudet, jotta esimerkiksi musiikin kuuntelemisesta saadaan sen tarjoama hyöty irti.”

Huotilaisen mukaan hakoteillä ollaan, jos ajatellaan, että ”täällä sitä vain musiikkia kuunnellaan töiden kustannuksella ja pidetään hauskaa”.

”Jos musiikki on se tekijä, joka saa työn sujumaan ja työntekijän iloiseksi, kuuntelu kannattaa. Tyytyväinen ihminen yksinkertaisesti tekee työnsä paremmin, mikä lisää aikaansaavuutta ja tuottavuutta.”

Musiikilla on väliä

Musiikki on monen tutkijan mukaan ihmiselle jopa elintärkeää. Tiedossa ei ole kansaa tai ihmisryhmää, jolle musiikki ei olisi tavalla tai toisella tuttua. Sanotaan, että musiikki on syntynyt fysiologian säätelyä varten.

Asiantuntijatyössä on tärkeää, että jokainen löytää omat tapansa löytää iloa, inspiraatiota ja luovuutta, joita ei voi sanella ulkopuolelta.

”Ilmiön voi helposti nähdä vaikkapa ulkoilmakonsertissa, jossa kaikilla kuuntelijoilla on samankaltainen musiikin tuottama fysiologinen tila. Vieläkin voimakkaamman tilan tuottaa musiikin tuottaminen, esimerkiksi laulaminen kuorossa tai soittaminen bändissä.”

”Jo lapset osaavat luontaisesti säädellä fysiologista tilaansa valitsemalla joko rauhoittavaa tai virkistävää musiikkia. Samoin työpaikalla ihmiset voivat säädellä olotilaansa musiikin voimalla. Kyseessä on hyvä taito, jota voi hyödyntää yhtenä työelämän tehostamisen välineenä.”

”Esimerkiksi ikävästä työtehtävästä voi päästä eteenpäin soittamalla jotain reipasta musiikkia. Jos taas tarvitaan lisää vireyttä ja luovuutta tai rauhoittumista, valitaan siihen sopivaa musiikkia. Valinta on aina henkilökohtainen, yhdelle sopii yksi, toiselle toinen.”

”Keskeinen tekijä on musiikin tempo: nopea energisoi, hidas rauhoittaa. Aina ei kannata kuunnella vain omaa lempimusiikkiaan, sillä tutkimusten mukaan eri musiikkigenreille altistuminen on hyödyllistä.”

Kuulokkeet korville

Jotta musiikki saataisiin valjastettua hyötykäyttöön, pitäisi ensin ymmärtää, mitä työtä työpaikalla tehdään. Jos työ on mekaanista, taustamusiikki ei yleensä haittaa ketään, mutta jos ihminen esimerkiksi tuottaa työkseen tekstiä, musiikin kuuntelu ei välttämättä sovi.

”On myös ammatteja, joissa musiikkia ei yksinkertaisesti voi kuunnella. Ja on paikkoja, joissa taustamusiikkiin ei kiinnitetä juuri huomiota, mutta joka silti vaikuttaa läsnäolijoihin”.

”Monitilatoimistossa musiikin kuuntelusta kuulokkeilla on monelle hyötyä, sillä se auttaa vetäytymään omaan rauhaan. Jos kuitenkin joutuu kuuntelemaan musiikkia kahdeksan tuntia päivässä vain saadakseen työnsä hoidettua, se on aika paljon eikä välttämättä paras vaihtoehto. Parempi ratkaisu voi olla etätyö, mikä luonnollisesti edellyttää sitä, että tietotekniset esteet on poistettu, yhteydet toimivat ja työn tekeminen on niiltä osin sujuvaa.”

”Jos keskittyminen on vaikeaa ja taustamelu häiritsee, yksi suositeltava vaihtoehto on soundshade, joka tarjoaa räätälöityjä luonnonääniä ja auttaa verhoamaan ympäröivät häiriötekijät”, Huotilainen toteaa.

Työelämän taitoja

Aivoja kannattaa jumpata musiikkia kuuntelemalla, soittamalla ja laulamalla, sillä vaikutukset ovat monimuotoiset. Usein ihmisillä on kuitenkin taipumus vähätellä omaa musikaalisuuttaan. Moni on saattanut saada jo koulussa epämusikaalisuus-trauman.

”On olemassa tieteellinen epämusikaalisuuden käsite, amusia eli kyvyttömyys nauttia musiikista ja hahmottaa sitä. Muutoin jokainen ihminen on omalla tavallaan musikaalinen, eikä sillä ole tekemistä esimerkiksi sen kanssa, kuinka hyvin osaa laulaa.”

Musiikin harrastaminen liittyy laaja-alaisesti kognitiivisten kykyjen tehostumiseen, mikä tukee oppimista ja sosioemotionaalisten toimintojen kehittymistä. Tehokkaimpia vaikutukset ovat, jos musiikkia harrastaa pikkulapsesta lähtien, mutta koskaan se ei ole myöhäistä.

”Musiikista on hyötyä monella elämänalueella, ja kun työelämästä puhutaan, vaikutus osuu juuri niihin asioihin, joita tämän päivän työelämässä tarvitaan”, Huotilainen summaa.

 


Teksti: Sari Okko | Kuva: Työterveyslaitos

(Uusi Kaiku 04/2015)