Alivaltiosihteeri Päivi Nerg on paljon vartija

Alivaltiosihteeri Päivi Nerg ajattelee asioista eri tavalla. Se on tärkeä ominaisuus niissä tehtävissä ja haasteissa, joiden keskellä hän työskentelee: Pitäisi viedä sote-uudistus maaliin ja samaan aikaan pistää valtionhallinto vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Tällaisista haasteista hän pitää.

Päivi Nerg kelpaa itse omien ajatustensa esimerkiksi. Hänen mielestään myös valtionhallinnossa kärsitään siiloutumisesta. Kun ihminen on tullut valtiolle töihin, hän tekee työuransa sillä toimialalla, jolle hän on sattunut tulemaan töihin. Ajattelu on toimialakeskeistä ja ministeriöiden välissä on syviä kuiluja, joiden yli ei uskalleta hypätä.

– Sote on suurin Suomessa koskaan tehtävä hallintouudistus, Päivi Nerg sanoo.

Kun Nerg siirtyi valtiovarainministeriön hallinto- ja kehitysjohtajan tehtävästä sisäministeriön kansliapäälliköksi, moni varmasti ajatteli, että menestyksekäs työura saa arvoisensa päätöksen. Nerg ajatteli toisin.

Kesken seitsemän vuoden määräajan umpeutumista hän pisti paperit sisälle oikeuskansleriksi siirtyneeltä Tuomas Pöystiltä vapautuneeseen valtiovarainministeriön hallinnollisen alivaltiosihteerin virkaan. Tehtävä tunnetaan siitä, että viran haltija on sote-uudistusta valmisteleva ylin virkamies. Tehtävään kuuluu paljon muutakin, mm. koko valtio-organisaation ja henkilöstöhallinnon kehittäminen.

– Sote-uudistus on historian suurin hallinnollinen uudistus Suomessa. Siinä riittää tekemistä, mutta minua kyllä kiinnostavat myös ne koko valtion toimintaa koskevat haasteet, joihin meidän pitää vastata. Tässä on oikeastaan kahden ihmisen hommat päällekkäin, Nerg sanoo.

Toimeenpano ratkaisee

Haastattelua tehdään ajankohtana, jossa valinnanvapauslaki on juuri mennyt eduskuntakäsittelyyn. Se on viimeinen sotea koskeva laki. Koko lakipaketin pitäisi tulla ulos eduskunnasta kesäkuussa ja astua voimaan 1. 7. 2018.

Päivi Nergille lain saaminen on oikeastaan lähtölaukaus. Tähän saakka, huolimatta siitä, että asia on vellonut julkisuudessa jo vuosien ajan, virkamiestyössä on ollut pitkälti kyse lakien kirjoittamisesta, joka on huippulakimiesten työtä.

Toimeenpano ratkaise, kuinka sote onnistuu.

– Olen ollut tekemässä työurani aikana organisaatioiden yhdistämisiä. Tiedän, että vasta toimeenpano ratkaisee onnistumisen, hän sanoo ja viittaa siihen, että oli mm. Kuopion yliopiston hallintojohtajana toteuttamassa Itä-Suomen yliopistoa, jossa liitettiin yhteen Kuopion ja Joensuun yliopistot.

Sote-uudistus on niin iso, että se pistää kaikki mukana olevat organisaatiot ankaraan pyöritykseen. Tulevat maakunnat eivät ole uusi hallintoporras vaan kuntien kanssa rinnakkain toimivia organisaatiota. Maakuntiin siirtyy yli 50 prosenttia kuntien toiminnasta budjetilla mitattuna. Maakunnat ja kunnat ovat tulevaisuudessa kumppaneita, joiden on kyettävä järjestämään yhteistoimintansa.

Valtiolta maakuntien organisaatioon siirtyy noin 5 000 henkeä, kun Aluehallintovirastot, ELY-keskukset ja TE-toimistot sekä osa ympäristöhallintoa siirtyvät maakuntiin. Tulevat maakunnat ovat itsehallinnollisia. Ne vastaavat tekemisistään ja rahankäytöstään. Ministeriöillä ei tulevaisuudessa ole valtaa niihin asioihin, jotka maakunnat hoitavat.

Tekoäly muuttaa paljon

Sote kelpaa myös esimerkiksi siitä, kuinka monelle eri hallinnonalalle uudistukset vaikuttavat. Nerg on ollut yllättynyt siitä, kuinka paljon toimintakulttuurit eri ministeriöiden välillä vaihtelevat.

Tulevaisuus asettaa muutostarpeita, jotka ovat seurausta samoista asioista, jotka ajavat muutosta globaalisti, kaikissa organisaatioissa. Digitalisaatio on niistä tärkein.

– Meillä on käytössä runsaasti tietoa. On paljon tutkimuksia ja selvityksiä. Olen varma, että sote ja maakuntahallinto tulevat toimimaan valtion suuntaan haastajia. Kun maakuntahallintoa ryhdytään tekemään puhtaalta pöydältä, päästään toteuttamaan asioita, joita perinteistä raskaassa valtionhallinnossa ei edes uskalleta ajatella, Nerg arvelee.

Nerg näkee digitalisaatiossa ja ict:ssä suuria mahdollisuuksia. Ne aiheuttavat myös paljon ahdistusta, sillä kyse on syvistä muutoksista. Osa niistä on jo toteutunut, mutta paljon tulee vielä tapahtumaan. Yksi muuttavista tekijöistä on tekoäly.

– Me olemme jo nyt tilanteessa, että digitaalisuus on tuonut käyttöön niin valtavia tietomassoja, että ilman tekoälyä niiden käyttö on mahdotonta.

Tekoäly antaa uusia mahdollisuuksia.

– Tämä on etenkin Suomessa myös suuri vahvuus, sillä meillä on esimerkiksi terveyspuolella kansainvälisestikin vertaillen erinomaiset rekisterit, joiden avulla voidaan saada syvällistä tietoa, jota tähän saakka ei ole voitu täysitehoisesti hyödyntää. Tekoälyn avulla se on mahdollista, Nerg pohtii.

Valtion henkilöstöhallinnon puolella on tärkeää huolehtia siitä, että ihmiset saavat kaiken tarpeellisen koulutuksen, jotta heillä on hyvät valmiuden muutoksiin ja kykyä ottaa tulevia haasteita vastaan.

Kun muutos vie vahvasti myös siihen suuntaan, että organisaatiot muokkautuvat uudenlaiseksi ja perinteinen työkin saa yhä uusia piirteitä, muutos on otettava vastaan. Esimerkkejäkin löytyy jo nyt. Valtioneuvosto on saneerannut osan tiloistaan moderneiksi monitiloiksi, joissa ihmiset tekevät työtä eri ympäristöistä työtehtävän vaatimusten mukaisesti. Omista työhuoneista on kokonaan luovuttu. Etätyö on muuttunut luontevaksi osaksi työntekoa.

Työkiertoa valtion sisällä

Nerg haluaisi lisätä merkittävästi työkiertoa valtionhallinnon sisällä. Nykyisin sitä ei ole olemassa, vaan työurat toteutuvat usein yhden hallinnonalan piirissä.

– Valtionhallinnossa johtaminen vaatii erityistä huomiota. Siinä kiertäminen eri organisaatioissa ja eri hallinnonaloilla on tehokas keino oppia ja jakaa oppimaansa. Myös koko johtamisdoktriini on suuressa muutoksessa, joka ei vielä näy, sillä julkishallinnon protokolla on tiukka: esimies on organisaatiossa aina asiantuntijaa ylempänä. Sen vuoksi asiantuntijuus on ainoa reitti johtajaksi pääsemiseen. Siinä kaivataan muutosta.

Vaikka valtiota syytetään toimintatavoiltaan vanhoilliseksi, Nerg näkee paljon mahdollisuuksia.

– Kyse on siitä, mihin verrataan.  Jos tarkastellaan julkisen sektorin organisaatioita, kuten sairaaloita, kirkkoa tai vaikkapa kuntia, ei valtion hallinto niin tavattoman jäykkä ole. Se saattaa myös olla paljon tulevaisuusorientoituneempi kuin luulemme, koska hyvin monet tehtävät valtiolla liittyvät tulevaisuuteen, Nerg sanoo.


Teksti: Heikki Hakala | Kuvat: Heikki Hakala ja Pixabay